Allergisena nousevan auringon maassa

Palasin juuri viikon Japanin matkalta. Ulkomailla matkustaminen on joka kerta hieman pelottavaa maitoallergian takia. Jokaisen aterian syöminen jännittää. Ja jokaisen syödyn aterian jälkeen olen tyytyväinen, jos reaktiota ei tule. Sitä on varmasti vaikea monen ei-allergisen ihmisen ymmärtää, minkälainen helpotus se on, kun saa ulkomailla vatsansa täyteen ilman reaktiota.

Japaniin lähtö tuntui kuitenkin muihin ulkomaanmatkoihin verrattuna vielä vähän jännittävämmältä, koska olin kuullut monelta, että siellä puhutaan huonosti englantia. Lisäksi minulla on maitoallergian lisäksi vakava pähkinä- ja äyriäisallergia ja olen ymmärtänyt, että niitä käytetään siellä paljon. Satuin kuitenkin ennen matkaa juttelemaan huolestani yhden tuttavan kanssa, joka on monta kertaa matkustanut Japanissa ja hän kertoi voivansa kääntää allergiani japaniksi ystävänsä avulla. Sain häneltä japaniksi listan kaikista allergioistani, se oli mahtavaa. Lisäksi hän oli kirjoittanut japaniksi myös tekstit hätätapausta varten, esim. olen saanut anafylaktisen shokin, tarvitsen nopeasti ambulanssin.

Mietin joka kerta tarkkaan mihin ravintolaan menemme syömään, mikä ravintola tuntuu mielestäni turvalliselta. Emme esimerkiksi kertaakaan käyneet ravintolassa, jossa kukaan ei puhunut englantia tai ruokalistat olivat vain japaniksi. Täytyy myöntää, että useammin kuin kaksi kertaa söin kuitenkin lounaani McDonald´sissa matkan aikana. He käyttävät tietääkseni samoja laatustandardeja ja raaka-aineita joka maassa, joten se on ulkomailla aina varma valinta (vaikka ei kovin mieluisa). Muut ravintolat valitsimme sen mukaan, että siellä oli vähintään yksi ruoka mitä minäkin pystyin syömään (useimmiten pihviä tai kalaa). Muut tilasivat aina ensin ja sen jälkeen annoin japaniksi käännetyt paperit tarjoilijalle. Niistä oli todella suuri apu. Tarjoilijat kävivät ruokalistan kanssani läpi ja kertoivat mitä ruokia voin syödä.

Olen aina erittäin varovainen ulkomailla, enkä ota riskejä, jos olen yhtään epävarma ruoasta tai ravintolasta. Olen mieluummin nälkäinen ja ostan kaupasta hedelmiä tai muuta syötävää ja jätän ravintolaruoan väliin. Teen ulkomailla samoin kuin Suomessa ravintoloissa, eli maistan aina ensin pienen palan ruokaa ja jään sitten odottamaan saanko siitä allergista reaktiota. Nenäni menee aina ensimmäisenä suhteellisen nopeasti tukkoon, jos reaktio on tulossa. Jos kaikki on ok, jatkan syömistä.

Yllätyksiä tuli tämänkin matkan aikana, vaikkei mitään vakavaa onneksi tapahtunut. Olin kuullut aiemmin, että Japanissa käytetään kovin vähän maitotuotteita. Yllättävän monessa ravintolassa, jossa kävimme, oli kuitenkin toisin. Eräässä buffet ravintolassa oli todella monessa ruoassa voita tai kermaa, joten sain syötyä vain riisiä ja salaattia. Pihviravintolassa kertoivat, että he paistavat pihvit aina voissa, mutta minun pihvini paistoivat onneksi oliiviöljyssä. Kävimme Japanissa myös pizzeriassa, mutta en koskaan syö ravintolassa pizzaa. Vaikka pizzan päälle ei laitettaisi juustoa, paistetaan pizzat kuitenkin samassa uunissa kuin juustopizzat ja niiden pohjaan voi tarttua juustoa.

Aamupalat jäivät osaltani välillä heikoiksi, koska en uskaltanut syödä hotellien aamupalojen leipiä siltä varalta, että niissä on maitoa. Jokaisessa aamupalapaikassa oli riisiä tarjolla, joten söin sitä, sekä lisäksi salaattia ja kananmunia. Olin myös ottanut Suomesta mukaan paketin bageleita, joita söin, jos aamupala jäi liian pieneksi. Nälässä en joutunut onneksi matkan aikana olemaan :-)

Ulkomailla jännittää myös aina se, jos saan maitosiedätysannoksestani reaktion. Maitoannos tulee ottaa joka päivä suunnilleen samaan aikaan. Tästä johtuen jouduin joka kerta miettimään missä liikumme, jotta sain otettua maitoannoksen ajallaan ja jotain syötävää ennen sitä. Kirjoitan maitosiedätyksestä tarkemmin ensi kerralla, joten asia avautuu sitten paremmin.

Kaiken kaikkiaan matka meni allergioista huolimatta todella hyvin ja uskallan varmasti käydä Japanissa vielä uudestaan. Allergialistat otan kyllä japaniksi mukaani silloinkin :-)

Nuppu